lasinpuhallus
 
'.

2009

 

Tammikuu 2009

13.01.2009

Aika yhteenvedon eli mitä ihmettä sitä vuonna 2008 tapahtui...

On se aika vuodesta, jolloin on yhteenvedon aika ja samalla tarkistaa, onko uudenvuoden lupauksista muuta kuin muistot jäljellä.

Alkuun kiitos Sabinelle terveisistä, valitettavasti onnistuin vieraskirjasta ne poistamaan lopullisesti, mutta terveiset tuli ja meni perille!!!

Tammikuu 2008 oli poikkeus aikaisempien vuosien tammikuuhun, että töitä oli siunaantunut tai jäänyt Joulusta yllinkyllin heti alkuvuoteen. Niinpä Joululoma jäi lyhyeksi ja suoraan kinkun äärestä alkoi jumalaton oravanpyörä kohti kesän sesonkia. Uuden vuoden aattona tehdyt lupaukset paukahtelivat ilotulitusrakettien tavoin ja itse asiassa en edes muista, mitä tuli luvattua...

Tälle vuodelle lupasin olla lupaamatta ja lupasin myös rikkoa kaikki lupaukset, jos niitä epähuomiossa olisi tullut tehtyä...

Viittaako tämä sitten lupaustentekohetken poikkeuksellisiin olosuhteisiin, vai mikä lienee motiivina siihen, että asioita ei oikein tahdo muistaa...

Helmikuu 2008 oli kuukausi, jolloin lasinpuhalluskurssimme pyörivät jo täydellä tehollaan ja uusia asian harrastajia saatiin kiitettävä määrä lasin salaisuuksiin perehtymään. Tämä tunnetusti terapeuttinen ja huumorilla kyllästetty tapahtumapäivä on ollut jo vuosien ajan suosittu vaihtoehto viettää lauantaipäivää.

Itselle se on ollut ainakin sitä ja voisi päätellä jatkokurssien määrästä, etten ole yksin mietteineni...

Helmikuussa myös olin skeptinen tulevien 45- vuotis synttäreitteni tuomasta ikälisästä eli viisaudesta.

Töiden osalta taisi olla vuoden hiljaisin kuukausi, tarkoittaen sitä, että ei ylitöitä tehty ihan joka päivä....

Olutdieetin uskomaton keveys myös heijastui helmikuun kuulaisiin päiviin...

Tänä vuonna Ystävänpäivää odotellessa aika hupenee, kuin jäälyhdyt tammikuisessa vesisateessa..

Maaliskuu 2008 oli hyvä kuukausi, kuten maaliskuu aina minulle. Olen syntynyt 6.3.63 klo 6,30, huonessa 6 ja syntymäpainonikin oli vielä 3 kg 600 g, joten kolmekutosta on elämäni lähtökuoppiin ladattu oikein isän kädellä.

Viime vuonna tuli Tarmon päivänä 45 mittariin ja nyt sitten vuosi lisää. Muistan kuinka muutma aurinkoinen päivä antoi niin keväisen tunteen, että sellaista kaipaisi joka päivälle.

Myöntää täytyy, että lieneekö muistin ollenkaan oikeassa auringon suhteen, mutta tälläinen mielikuva on jäänyt.

 

Helmikuu 2009

12.02.2009

Yhteenvedossa veto kohdistuu vain yhteen...

Jatkamme maallisen taivalluksen parissa ja käymme lyhyesti läpi viime vuoden kohokohtia(onkijoiden suosikit).

Huhtikuu 2008 meni niin ankarasti työn merkeissä, että siitä on jäänyt vähän mitään muistettavaa.

Aikaiset aamut, vähäiset yöunet ja hikiset tunnit uunin äärellä, nämä muistuvat ensimmäisenä mieliin.

Fiskarsin verstaan lievät muutostyöt veivät sen osan energiasta, mitä jostain syystä oli jäänyt puseron varteen.

Muuten huhtikuu tuo aina tullessaan enenevän määrän turisteja ja pikkuhiljaa elämä Fiskarsissa alkaa uudelleen, uin karhu heräisi talviuniltaan..

Myös Annen ryhmän 2 kurssi ja Hannen nelonen olivat kurssikuukauden miellyttäviä tapauksia, ottaen huomioon pienen pienen päällebuukkauksen edellisten kurssien kohdalla......

Toukokuu 2008 oli ryhmien osalta tosi suosittua aikaa.

Silloin tehtiin myös päivittäisten vieraspuhaltajien ennätys, joka on 54 puhaltajaa. Tämä on jäänyt myös mieleen päivänä, jolloin taukoja ei ehtinyt pitää ja ruljanssi alkoi klo 10.30 ja päättyi illalla klo 19 jälkeen. Samoilla jaloilla koko päivä ja kaksi kupillista kahvia ja yksi lasillinen vettä päivän menu. Paino putosi 13 kg jo ensimmäisen vartin aikana ja vasta sitten alkoi tasaantumaan tai ainakin siltä se silloin tuntui. Toukokuu toi myös valtaisat oppilasryhmät ruukkiin ja taas moni lapsi tietää paremmin, että kuinka siitä sulasta lasimassasta ja aikaiseksi vaikkapa joutsenen.

 

Maaliskuu 2009

31.03.2009

Maaliskuun viimeistä viedään....

Huh-huh, sanoi mummo kun kynnykseltä putosi eli aina sitä oppii uusia asioita kun vanhaksi elää. Kevään tulo, se on vuosi toisensa jälkeen mitä hienompi tapahtuma ja arvokkaammaksi sen tekee se seikka, että vielä on kevättä vastaanottamassa....

Meitä odotetaan mullan alla, mutta me ei mennä ihan vielä...

Otsikko on laina hienon suomalaisbändin YUP:n taannoisesta hitiksi asti vääntyneestä kappaleesta, josta "Herra Loirokin" on tehnyt varsin syvällä rintaäänellä ammennetun tulkinnan..

Niin, satuin tässä vanhoja valokuvia selaillessani huomaamaan sellaisen mielenkiintoisen seikan, että yhdessä yhteisessä työkuvassa, jossa sattumoisin oli kuvattu kahden silloisen olemassaolleen taidelasiverstakon kokoonpanot, oli kirkkomaan puolelle lähteneitä eli mullan alle menneitä jo selvä enemmistö!!!!

Herra Armahda! Ei kai tämä nyt vain tarkoita sitä, että pikkuhiljaa maan vetovoima käy vastustamattomaksi ja siten mullan alle olisi menijöitä vielä kiihtyvässä määrin.

Huojentava asia on siinä, että tuo kuva oli otettu 80-luvun alkupuolella, joten harveneminen on alkanut sieltä luonnollisemmasta päästä, joskin viikate on niittänyt tuoreempaakin viljaa, jos näin asiaa voidaan ilmaista.

Tuonelan koivut tekevät hiirenkorvaa...

Poliitiikka,

Josta aiheesta riimitteli Pelle Miljoonakin eli Pelle 166666 ja osia tämän päivän kurssin mukaan. Olen tuossa pannut merkille, että politiikassa tosiaan vähän Pellen (hieman naivin ja haperonkin tekstin) esittämiä elementtejä.

Juuri nyt antaisin suurimmat poitsit Jyrki Kataiselle siitä ,että huonotkin asiat on kerrottava realistisena, vaikka oman kannatuksen menettämisen pelon varjolla. Kyllä hänelläkin ne omat heikkoutensa on, mutta kuitenkin...

Jos Ilkka Kanerva tunnettuna naistenmiehenä sai kenkää ministerin tehtävistä pelkkien säädyttömien tekstiviestien takia, niin mitä pitäisi tehdä Matti Vanhaselle.

Matti kukkarossa tai ainakin lompsassa..

Matista olen jollain perverssillä tavalla aina pitänyt, mutta nyt taitaa käydä köpelösti ja valtataistelijat, jotka Matin pallia(palleja) kiihkomielisesti vaanivat, ovat oivan tilanteen edessä. Hävittyjä vaaleja, kannatuksen jatkuva aleneminen ja vielä kaiken lisäksi sitten nämä typerähköt sähköpostit, jotka miehenä ymmärrän huumoriksi, mutta hänen asemansa huomioon ottaen ja Ilkan aikaisemmat sattumukset, olisin jättänyt lähettämättä. Saanevat sitten aikaan lumipalloilmiön, jonka seurauksia saamme nähtäväksemme tuota pikaa. Ei ole helppoa siirtää Mattia pois, koska tilalle ei ole tulossa ketään sellaista ehdokasta, josta olisi edes kunnon vastusta hänelle. Anneli Jäätteenmäki sellainen olisi, mutta hänet järkättiin sivuun syillä, joiden varjolla tänä päivänä saisi melkein kenet tahansa syrjään. Todelliset syyt lienevät syvemmällä oman puolueen sisällä. Silloin olisi tarvittu tukea eikä puukkoa...

Mauri Pekkarinen on yksi valtakunnan todellisista viisaista ja vanhemmaksi valtiomieheksi, uskon hänen olevan liian viisas edes harkitsemaan paikkaa. Hänen asiantuntemukselleen on edelleen käyttöä ja toivoa vain sopii, että vastaavanlaisia tietopankkeja putkahtaisi enemmänkin politiikkaan mukaan.

Ah Jutta...

Jotain kertonee demarien tilanteesta se, että uuden puheenjohtajan ajasta on jäänyt mieleeni vain Jutta verkkosukissa jossakin aikakausilehdessä muutamia kuukausia sitten...Ihan hyvät kuvat kyllä!!!

Ei taida luvata hyvää...

Sitten tuo opposition jatkuva rakkikoiran räksytys on sitten niin mahottoman jonninjoutavaa. Kyllä minä tiedän, että opposition pitää räksyttää joka asiasta hallitusta, saadakseen hallituksen toimet näyttämään pieleen menneiltäja oman kannatuksen nousuun. Ja kun tämä aika antaa siihen loistavan tilaisuuden, niin mikä ettei! Mutta tiedän kyllä oppositionkin eväät vähemmän leuhkoiksi, jos asiat pitäisi saada menemään pikavauhtia ylöspäin.

Eikä se kannatuskaan ole näyttänyt kasvun merkkejä. Onko kansa viisastumaan päin.....

Vasemmistoliitto tuntuu häviävän kuin pieru Saharaan, eikä vähiten puheenjohtajansa ansiosta, jonka kravatit taitavat olla SE juttu... Voi kuinka me sinua kaivataan Suvi-Anne!!!

Vihreä liitto on sitten minulle henkilökohtaisesti vaikeampi tapaus. Hallituksessa olo ihan ok ja kyllä noita vihreitä arvoja varmasti näinä päivinä pitää kunnioittaa, mutta jotenkin valjuksi se vaan jää. En muuten nostaisi Anne Sinnemäkeäkään kovin korkealle.....

Lopuksi toteamus, jonka moni muukin jo huomannut.

Timo Soini on fiksu ja filmaattinen mies, joka ansaitsisi enemmän, mutta kyllä tuo perussuomalaisten ryhmä muuten on aika ajopuita....anteeksi vaan...

Äijät senkun parantaa juoksuaan!

Nyt tuon poliittisen katsauksen jälkeen muutamia asioita taannoisesta Aijät shown filmauksista. Oli tietysti erinomaisen hienoa saada pari kunnon Äijää paikalle, jotka eivät ole mitään tuppisuita, vaan molemmilla on kyllä tuo sana hallussa. Ja mikä mukavinta huomata, ei niillä olekaan mitään roolia päällä, vaan ovat ihan sitten samanlaisia, niin kameran edessä, kuin takanakin.

Se, että homma yleensä onnistui niin hyvín, täytyy näitä pitkätukkia kiittää. Aika lailla rohkesti miehet hyppäsivät uunille, ilman minkäänlaista kokemusta ja täytyy sanoa, että kamoeroiden suristessa, ei se mikään helppo homma ollut. Eli ei etukäteisharjoitusta, vaan miehet suoraan uunille ja vain minun näyttämän mallin mukaan liikkeelle.

Siihen nähden tulokset loistavia..

Olihan siinä Äijillä ihmettelemistä, että näinkö ne esineet syntyy. Hynysen homma meni paremmin putkeen, mutta Nikulan teos oli niin uniikki, että ei sellaista pysty toista tekemään ja kuten Hynynen kuvaili sitä, että " on kuin hevosen k...ä", se piti kyllä aika lailla paikkaansa.

Miehet rupattelivat kuvausten tauolla mukavia ja sellainen kuva jäi, että eivät ole vahingossa mainettaan hankkineet. Kuunnelkaa muuten Kotiteollisuuden biisejä. Hienoja vetoja ja hynysen sanat ovat kyllä aika ylivoimaisia. Mahtisanoja!!!

Sub tv:n pirskeissä ohjelman julkkareissa sitte viini virtasi ja tarjoilu oli hyvää. Kiitos vain asfalttimiehille, jotka isolla porukalla olivat ensimmäisinä paikalla ja ilmaisen oluttynnyrin pohjia pääsi katselemaan heidän jälkeensä. Mutta hauskaa oli ja kiitokset Subille hienosta jutskasta!!!

30.03.2009 klko 9,30

Vuosirenkaan vaihtoaika..

No niin, vihdoin kun tuo viime vuoden muistelu on tullut päätepisteeseen ja voi taas palata pikkuhiljaa tavalliseen arkeen. Kevät on tuloillaan ja siitä varmimman merkin saa siitä, että tulee itsensä kolhittua viime lumilla. Onnistuin töissä jalkani vääntämään viikko sitten ja nyt sitten, kun jalka oli jo melkein kunnossa, tuli mentyä rähmälleen niin maan perusteellisen kunnolla hiihdellä jäistä alamäkeä.

No, mitä tästä opimme?? No suoraan sanottuna:"Ei mitään!!".

Kun tässä on ehtinyt jo 46 vuoden kunnioitettavaan ikään, niin voisi kuvitella asioden luistavan hieman paremmin. Mutta kun ei, pitoa riittää kyllä vaikka kavereille jakaa....

Facebookkia ja muita naamakirjoja sekä lärvioppaita...

Olen nykyaikainen ?, sivistynyt ?, kaunopuheinen?, viisaskin? mies, siksi oli aika oma facebookki laittaa myös aktiivisemmaksi´. On tämä elämä sitten mennyt erinomaiseksi. Ennen sitä istuttiin naamakkain ja kertoiltiin kavereille kuulumisia, silloin kun niitä sattui näkemään. Nytten kuulumiset kerrotaan hienovaraisesti kirjallisena, josta sitten "kaverit" saavat niitä lukea. Ei sitten minkäänlaista sosiaalista kontaktia. Hip-huraa!!!

No, täytyy poistaa vanhan kaavoihin kangistuneen miehen naamio kasvoilta ja todeta, että kyllähän tämä muoto tietysti tavoittaa helpommin ja sitten vielä se puoli, että kyllä kai tästä on sitten hyötyä myös niille, joille tuo perinteinen kasvokontakti on mahdotonta tai ainkin erittäin kiusallista. No, toisaalta tämä myös vieraannutta siitä.

Olen toki huomannut, että kirjoittajien joukosta suurin osa on niitä, jotka ovat jo valmiiksi muutenkin sosiaalisia....

Grazy days, I am coming!!!

Keskiviikosta alkaen työskentelen sitten hulluilla päivillä Helsingin tavaratalossa. Tulen kaivertamaan ja kertoilemaan asioista maan ja taivaan välillä ja tarkoitus olisi olla lauantai-iltaan asti. En jaksa ikinä lakata kehumasta Stockmannin myyjiä. En mukavampia ihmisiä ole tavannut juuri missään palvelupuolen ihmisissä. Ilmeisesti Stockmannin henkilökunnan laatuvaatimuksiin kuuluu juuri nämä ominaisuudet, jotka tekevät henkilökunnasta poikkeuksellisen osaavaa ja ystävällistä. En yhtään ihmettele, että Helsingin tavaratalon myynti on Suomessa suurinta. Edellä mainitut kehut ei rajoitu pelkästään Helsingin tavarataloon vaan kaikkiin muihinkin Stockmannin tavarataloihin. En ole missään koskaan saanut tylyä kohtelua.

Terkkuja vaan teille!!!!

30.03.2009 klo 9,00

Kesäaikaan vain elo makeeta on....

Vielä muutama rivi viime vuodesta...

Lokakuu 2008 oli yksi kiireisimmistä kuukausista viime vuonna. lasia tuli tehtyä oikein urakalla ja vielä vähän päälle. Hullut Päivät tuli koettua ihan paikan päällä jos myös työntekemisen tahti viittasi samaan aiheeseen.

Myös hurja uusi kunto-ohjelma(ties kuinka mones) näki päivänvalon ja sen tuloksia innokkaasti odotellaan edelleenkin...

Marraskuu 2008 oli edellisen kuun toisinto. Mitään muuta juuri ei ehtinyt kuin erilaisia tilauksia hoidella ja uunin äärellä seistä kärvistelemässä itseään.

Kaiken kruununa jo perinteiseksi muodostunut pikkujouluristeily, josta ei paljoa muisteltavaa jälkipolville (tälläkään kerralla) jäänyt.

Joulukuu 2008 antoi jo suuntaviivoja tulevalle vuodelle.

Seuraava otsikkolaina joulukuulta kertonee tilanteesta paljon. Hiljentyä pitäisi vaan kun ei ehdi...

(Do I know, it is christmas time????

Se on se aika vuodesta, kun pitäisi alkaa hiljentyä.)

No onneksi taas on sekin hetki takana. Kun vihdoin Jouluun päästiin, sitä ennen toki vielä aatonaattoaamuna tuli vielä viimeiset toimitukset asiakkaille toimitettua.

Vatsalaukku todella venähti. Saunan jälkeen vartaloaan peilistä katsellessa tuli ikävä nuoruuden kiinteitä aikoja. Nyt ei riitä että on pussit nivusissa, vaan toinen pussipari löytyy silmien alta ja sitten vielä ylimääräinen nahkapussi vyön päältä. Ei puutuunut enää kuin tilipussi ja sitten bussilla matkaan...

No ihmiselämän kiertokulku tunbtuu noudattavan samoja uria päivästä toiseen ja toisesta kolmanteen....

19.03.2009

Päiväkirja on nyt sitten Blogi...

Kaikki muuttuu ja niin kävi meidän päiväkirjallemmekin. Se nyt vaan otti ja muutti nimensä muodikkaammaksi.

Sisällön tasoon sillä kuitenkaan ei ole ollut, eikä varmaan tule olemaankaan, mitään kirkasotsaisuuteen viittaavaa, mutta kunhan näitä jorinoita yritän rustata aian kun siihen tilaisuus tulee. Jatkamme vielä viime vuoden kertaamista.

Kesäkuu 2008 alkoi hiljaisena, kuten kesäkuun alut aina. Liekö koulujen loppuminen ja siihen liittyvä opiskelijoiden pienen hapenhaukkominen syynä, ettei perheet lähde heti silloin liikkeelle. Merkillepantavaa viime kesäkuussa oli se, että hiljaisuus jatkui liki kolme viikkoa entisten kahden viikon sijaan, mutta sitten se ruljanssi lähtikin taas käyntiin.

Tässä vaiheessa myös pitkään orastanut ajatus Iittalan kanssa tehtävästä yhteistyöstä näki päivänvalonsa.

Eli ajatus Humppilan tehtaalle avattavasta Bianco Blu studio/shopista lähti pieneen nousukiitoon.

Heinäkuussa 2008 sitten asiat lyötiin lukkoon ja niin Bianco Blu toimii tällä hetkellä kahdessa paikassa.

Fiskarsissa olen jostain syystä viihtynyt aina hyvin ja vaikka monella varmasti ehti jo hymy nousta suupieleen, kuvitellessaan meidän jättävän lipputankotehtaan ja samalla koko Fiskarsin, niin joutuivat sitten ainakin toistaiseksi nuolemaan kuolan naamaltaan....

Toki, olisi siinä tapauksessa varmaan muutamalta saattanut kyynelkin vieriä nenänvartta pitkin, kukaties.

Ei, jyrähdän minä, me emme jätä Fiskarsia, ellei Fiskars meitä....

Heinäkuu on selkeästi vilkkain kuukausi Fiskarsissa ja myös paikallismyynnin osuus on merkittävä koko vuosikin huomioon ottaen.

Elonkorjuu ja muita suomalaisia progebändejä..

Elokuu 2008 se sitten alkoi. Veljeni Reima, joka asustelee edelleen Siellä kotimaisemissamme oli luonnollinen valinta Hummpilan studion isännäksi, Itse olen pyrkinyt paikalla olemaan vähintäänkin kerran viikossa ja monasti useamminkin.

Meidät otettiin oikein hyvin vastaan Humppilassa ja monipulistimme ensitöiksemme aukiolot sellaisiksi, jotta mahdollisimman moni vieras pääsisi näkemään lasinpuhallusta. Monenmoisiin kysymyksiin vastailimme ja monet muistivat meidät Fiskarsista. Vaikka me olemme niin hiljaisia poikia ja ei meitä voi kansikuvapojiksikaan moittia...

Syksyllä kaikki on toisin..

Syyskuussa 2008 aloitimme Iittalan tuotteiden alihankinnan.

Otimme Humppilan päähän yhden postipojankin (titteli lasinpuhaltajan apurille) apumieheksi, kun muuten ei meinannut keritä...

 

Huhtikuu 2009

24.04.2009

La primavera é arrivata!!

Kevät on saapunut!!!

Niin se vaan on, että kun suurempi hiki tulee terassilla istuessa, kuin lasiuunin ääressä pakertaessa, voidaan kevät katsoa saapuneen.

Oli kiva hetkonen istua auringonpaisteessa, kahvikuppi kourassa, mutta kun tuli niin kuuma, että oli pakko mennä uunille jäähdyttelemään....

20.04.2009

Vappu tulloo, vappu tulloo...

On taas se aika vuodesta, jolloin puhallettavat kumiesineet ovat kaikkien huulilla... hä-hää. Enkä muuten tarkoita tuota siveää tyttöstä, nimeltään Barbara....

Muistan tuossa muutaman vuoden takaisen episodin, kun Fiskarsin kevätnäyttelyn avajaisiin oli hankittu, muistaakseni viitisensataa ilmapalloa ja heidän mielestään ne oli kuin tehty meidän puhallettavaksi...

Lasinpuhallus on hauskaa, mutta ilmapallonpuhallus tuossa mittakaavassa kidutusta!!!!

Onneksi hankkivat pumput....

Lätkän ämämmät alkaa....

On taas se aika vuodesta, jolloin fanaattisimmat lätkäfanit saavat tyydytyksen tunteen kisojen alkamisesta. ja usein myös tuo tunne on ollut mennyttä jo melko aikaisessa vaiheessa.

Suomen joukkueen kokoonpano herätti heti kysymysmerkkejä, kun se julkaistiin.

Uskallan väittää, että joukkue pärjää. Ja ratkaisijoiksi muodostuvat ihan kotimaan liigan pelimiehet.

Jokerit on ensi kauden joukkueesta tekemässä täysin kotimaisen, niin kotimaisen, että Ruotsissa tovin pelannut Kalle Kerman ei mahdu mukaan. Liekö tässä enää mitään järkeä. Hifk tartu syöttiin!!!!

Niin, eli uskon Kalleen, uskon Villeen ja uskon Juusoon ja toivon Immosen pelaavan omalla tasollaan.

Jos näin käy, Suomi taistelee mitaleista!

Ihanaa Leijonat, Ihanaa!!!

Suomen nuorten kiekkoilijoiden taso on pudonnut ja siksi alle 18 v, voittivat vain pronssia????

Mikähän mahtaa olla nuorissa kiekkoilijoissa vikana, kun on kohta vuoden päivät valitettu, ettei meillä ole yhtään lupaavaa kiekkoilijaa tulossa ja että ollaan jääty jälkeen muista maista???

Pronssi kisoista ja uskaltaisin väittää, että kisojen paras ketju löytyi Suomesta!!!!

Hyvä pikkuleijonat!!!

Lidl on järkevä...

On tullut se aika vuodesta, että on pantava merkille seuraavaa. Lidl kauppa hyväksyy muiden palautuspullot, mutta muut eivät hyväksy Lidlin. Tästä on vedettävissä seuraavanlainen yhtälö: Kun Lidlin pullot pitää palauttaa Lidliin, niin aina siinä samalla on sitten kaupassakin tullut käytyä. Itse muutaman kerran vienyt Lidlin isoja pulloja muuhun kauppaan ja todennut 5 ison pullon jälkeen, että 2 euroa jäi saamatta. niinpä sitä sitten melkein kaikki pullot tulee vietyä Lidliin ja siinä samalla tehtyä ostoksia.

Lidlin työkalut ovat muuten hintaansa nähden huippuluokkaa!!!!!

Hyvä Lidl!!!

09.04.2009

Buon pasqua, sano suomipoika....

Edellämainittua mukaillen, kaikille oikein hyvää ja munatonta pääsiäistä, hä-hää!!!

Eli on tullut se hetki vuodeta, jolloin normaalit ihmiset pitävät 4 päivän breikin ja aloittavat niin pihan kuin vaikkapa nyt pelivälineen rapsuttelun, johtuen kevään tulosta.

Minä kuulun siihen harvaan etuoikeuttettujen ryhmään, joka pystyy moiset lorvimishetket ohittamaan oikealla työnteolla.. Tämä se vasta on jotain!!!

Joulujuhlista jaloin, pääsiäisjuhlista muna kädessä...

Mutta on sitä pientä ilonpilkahdusta omassakin pääsiäisessä. Hyvä ystäväni, vanha vihtahousu, saapuu pesuineen viettämään kiirasta torstaita kanssamme ja mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, hammaslääkäriä ei tarvita. Pieni kostea illanvietto on poikaa aina silloin tällöin ja tänään on juuri se hetki. Usein kyllä Pitkäperjantai tälläisen illan jälkeen tuntuu tuskaisen pitkältä ja kärsimysnäytelmä näytellään, eikä tarvita sijaisnäyttelijöitä. Näin on marjat!!!

06.04.2009

Grazy Days, Grazy ways....

Nyt ne on tullut koettua oikein neljänä päivänä peräkkäin.

Täytyy kyllä sanoa, että aikas rankkaa puuhastelua oli olla siellä aamusta iltaan, mutta, Ah niin mukavaa!!!

Aivan suurenmoisia ihmisiä sitä tapaakin Helsingin sydämessä. Niin hauskoja rupatteluhetkiä ihmisten kanssa ja erityismaininta niille ihanille myyjille siellä!!

No tämä sitten ilmeisesti jatkuu syksyllä...

Lenkkipolulle, lenkki kainalossa...

Onnistuneen?? nilkannyrjäyttämisen jälkeen, lenkkipolut kutsuivat jälleen uurastajaansa. Koko 110 kiloinen silavamassa ketterästi lähti liikkeelle, kun sunnuntaiaamuna ulos läksin. Tunnustaa täytyy, ettei sinne päinkään, mutta koska se tuntui mukavalta ajatukselta, oli se pakko kirjata....

No, kyllä se tunti tuli pisteltyä, hiljaksiin, mutta hölkäten kuitenkin. Keli oli ihana, pieni aamuinen kosteus ja aurinkokin pyristeli pilviverhon takaa silloin tällöin osoittamaan, ettei sitä ihan turhaan kultaista kehää ympärilleen saa. Tuli valittua uusi lenkkipolkukin ja samalla nähtyä asioita noi muutaman kilometrin säteellä kodistani, joita en tässä runsaan kymmenen asumisvuoden aikana ole huomannut aiemmin.

Osuuskaupanhoitajan olo tuli tutuksi...

Kuten vanha sanonta kuuluu, kyseinen olotila valtasi mielen ja kehon lenkin jälkeen. Aina puhutaan, kuinka ihana, raukea olo tulee, kun lenkin on saanut tehtyä.

Tällä kertaa kaikkea muuta. En pystynyt evääni liikauttamaan tuntiin ja olo oli kuin, jossei osuuskaupan hoitajalla, ainakin kuin jyrän alle jääneellä. Riemukkainta siinä tietysti oli se, että tämän jälkeen piti sitten lähteä jo taas lasimassan muovaus töihin..Ji-pii!!

Trulleja ja muita formulakuskeja...

Vihdoin viimein sain itseni raahattua Fiskarsiin ja siellä uunin äärelle. Onneksi tuli mukava pieni puhallusryhmä muovaamaan lasia, päivä lähti siten helpommin käyntiin.

Tämän jälkeen sisälle pamahti jotakin vierasta kieltä kirkuvat pikkutrullit, jotka hädin tuskin pystyin pitämään pois laseista ja uuneista. Heidän vanhempansa katsoivat paheksuvasti ja poistuivat, kun kehtasin eri kielillä komentaa näitä vapaan kasvatuksen hedelmiä. Mitä sitten, jos nämä sarvijaakon poikaset olisivat polttaneet itsensä???

No, lasimestarin vastuullahan nämä tietysti ovat....

Onneksi trullipäivä on vain kerran vuodessa!

Illalla Morsetuskin oli liian kovaa työtä...

Tämän trulliepisodin jälkeen ajattelin, että voisihan sitä vaikka mennä kotiin, kokemusta tuli jo riittävästi.

Autossa laitoin alennusmyynnistä ostamani Love Proge 2- kokoelman pyörimään ja ihmettelin, että on sitä kummalista musiikkia Suomessa tehty..

Sauna oli must ja saunakalja mustbe ja kovan ravintotankkauksen jälkeen raukeampana kuin auringossa paahtunut etana, siirryin ennen yöpuulle menoa tv:n ääreen ja Morsea "katsomaan".

Siinä vaiheessa heräsin, kun Morse kuoli,. Joten sarja taitaa jäädä pitkälle tauolle... Ei edes tuleva pääsiäinen taida saada ylikomissariota henkiin. Kun vielä roolin tehnyt John Thaw:kin on siirtynyt jo ajasta iäisyyteen...

Nukkumatti kukkarossa ja muita kummallisuuksia...

Kun maanvetovoima on parhaimmillaan, saa se kenet tahansa sen piiriin. Minun kanssani ei tarvittu houkuttelua sokeripalalla, eikä millään muullakaan houkuttimella.

Kun rojahdin kuoleman väsyneenä punkan pohjalle, jäi vain mielikuva nukkumatista, joka kieroudessaan käyttää tilaisuutta hyväkseen ja vie viimeisetkin centit kukkaron pohjalta, mutta sitte tuli armahtava uni jo....

Aamu alkaa edelleen A:lla ja ruumis olisi jo valmis huoneelle vietäväksi....

Ei tätä aamua voi kutsua mitenkään poikkeukselliseksi aamuksi. Aamujäykkyys on tallella ja tänä aamuna sitä esiintyy koko kropassa siinä mittakaavassa, että hädin tuskin pystyy raajojaan liikkeelle saamaan. Tähän yhdistettynä eilisen urheilun aiheuttama totaalipuudutus, niin siinähän on lähtökohdat uudelle päivälle.

Mikäli minusta riippuu ja riippuuhan se, niin tunnetusti positiivisella ajattelulla saa ihmeitä aikaan. Siispä napsautan sormia ja olen onnellinen suomalainen mies ja lähden virkeänä ja iloisena kohti uusia haasteita...

Meinasi vetää suun mutruun..

Sitten heti meinasi homma karata käsistä. Oikein ymmärtäväinen Passeli-ohjelmiston myyjä soitteli ja yritti myydä ohjelmaa. Kollegani ovat esittäneet kyseisestä ohjelmistosta ja etenkin asiakaspalvelusta senlaatuista raastavaa kritiikkiä, etten suosittelisi sitä edes pahimmille vihamiehilleni, vaikka tässä kohtaa kiusaus onkin valtava...

Omakohtainen kokemukseni on niin synkkä, etten voi olla kertomatta siitä.

Aikoinani katsoin, että kyseinen ohjelmisto voisi olla hyvä apu ja tilasin tuotteen silloisen tietsikkaani, jossa oli vielä windows 96. Vaihdoin kuitenkin koneen uudempaan vähän myöhemmin ja kun en ollut ehtinyt ohjelmaa vielä edes asentamaan, otin yhteyttä asiakspalveluun??? ja ajattelin, että kun ohjelma ei sopinut uuteen koneeseeni, että varmaan vaihtavat ohjelman...

Arvannette kuinka kävi. Joo, tosi passelisti, enkä ole sen jälkeen vaivannut mieltäni koko homman kanssa.

Eli suoraan sanoen perseestä koko homma!!!!

Positiivinen posetiivari katseli plussanapaansa...

Tämän jälkeen katse eteenpäin ja hymyä kasvoille, vaikka väkisin, sillä johan Johnnykin lauloi aikoinaan, että:"Hyyhuulet suukon saavat, hymyhuulet huomataan, hymyhuulet parin löytävät ja valat vannotaan"

Tai ainakin sinnepäin.....

Viikon musiikkitäky

AC/DC:n uusi Black ice on muuten yllättävän hyvä levy.

Mutta sitten vävän omituisempi jutska.

Ostin Stockkalta nivaskan cd:tä, kun olivat niin halpoja...

Sparksin vanha best of 74-76 osui käsiini ja muistelin bändin olleen aikoinaan tälläinen kova pop-hitti bändi. Kuulin sattumalta bändiä (veljekset Russell) Jake Nymanin jossain sunnuntai-ohjelmassa ja täytyy sanoa, että yllättävän tuoreelta kuullosti. Nyt sitten olen kiekkoa kerran ehtinyt soittaa ja uskallan suositella!!

 

Toukokuu 2009

26.05.2009

Kuumuus on tullut, valmistautukaa helevetissä....

Niin niin, on aika muistaa, miksi lasinpuhallus on eri vuodenaikoina aivan eri hommaa...

Nyt kun uunilla seisoo, tietää, että lämmin tekee tehtävänsä. Hautuneista munista voisi kuoriutua vaikka mitä, mutta jääköön se arvoitukseksi.

Olen nähnyt paljon kesän merkkejä, kuten, terassit täynnä oluenlitkijöitä, kaduilla vilistelee niin nuoria kuin vähän vanhempia naisia kovin kevyissä vetimissä. (ei siksi, että minua haittaisi), puihin on tullut lehdet ja golfatessa mehiläiset kedolla ovat riesaksi asti tuttavuudenhaluisia...

Leijonat ovat leijonia, Jalonen on jaloterästä...

Veikkasin tuossa taannoin suomen mahdollisuuksia lätkän MM-kisoissa. Ei veikkaus menneyt ihan nappiin, mutta leijonille täytyy antaa tunnustus ja Jaloselle etenkin hyvästä peuutuksesta ja peliajatuksesta.

Minä nautin Suomen peliesityksistä ja olisin mieluusti nähnyt Suomen loppupeleissäkin. no ensi vuonna uudelleen...

Mutta kyllä Leijonat tulee!! Muut hommat on jo hyvin hanskassa, vielä kun saadaan tuo maalinteko ongelma pois päiväjärjestyksestä, niin hyvä tulee....

13.05.2009

Pää on tyhjempi kuin paikallisliikenteen bussi..

Päätinpä taas ilahduttaa(????) ihmisiä, raapustamalla muutaman lauseentyngän tähän töllisteltäväksi.

Kuten otsikosta voi päätellä, että joko paikallisliikenteellä menee tosi huonosti tai sitten minulla menee paremmin...

Joo, joskus tuntuu siltä, että päästä ei saa mitään järjellistä

ulos. Joskus taas siitä on pelkkää hyötyä, koska niin ne tarinat ovat usein osuvampia!

Humppilan piimää ja Pohjan kosketuksia..

Humppilassa on kevään aikana käynyt mukavasti ihmisiä ja itse asiassa se ei edes ollut allekirjoittaneelle mikään yllätys. Tässä vajaan vuoden Humppilassa studiota pyörittäneenä olen huomannut, että muutamat Humppilan lasitehtaan myymälöiden henkilökunnat ovat erinomaisella asenteella kyllästettyjä ja tosi mukavaa väkeä. Tässä ei ole edes kotiinpäin vetoa, sillä tämän asian voi kaikki todeta itse poikkeamalla ostoksille kauppakeskukseen.

Jokaisessa paikassa on luonnollisesti ne poikkeukset, jotka vahvistavat säännön, mutta he eivät ansaitse palstatilaa tullakseen mainituiksi.

Fiskars Pohjassa tai paremminkin nyt Raaseporissa sitä vastoin vasta hieroo silmistään rähmiä pitkän talven jäljiltä.

Kuinka kiva onkaan taas saada nähdä niitä ihania ihmisiä, jotka käyvät sulostuttamassa työpäiviäni ja on niitä jo jokunen käynytkin!!!

 

Kesäkuu 2009

25.06.2009

Kun Juhannuksesta on toivuttu, niin ei muuta kuin Joulun odotukseen....

Näin voisi kuvitella, mutta onhan tässä näitä lämpimiä kesäpäiviä riitämiin. Jopa niin, että pakkasia alkaa kaipaamaan.

Illalla kun menet nukkumaan ja tai yrität sitä ja ulkona on vielä puolenyön aikaan parikymmentä astetta jollei ylikin, niin ei muuta kuin kiemurtelet lakanat ja tyynyliinan niin märäksi, että vettä voisi niistä vääntää.

Tätä kun jatkuu aamuyön tunneille ja unikin jää siinä sivussa vain muistoksi niiltä ajoilta, jolloin uneenpääsyyn riitti pään laskeminen tyynylle, niin aamulla heräät pää vielä hiestä märkänä ja huomaat, että yö on mennyt ilman silmällistä unta ja päivän työt odottaa.

Näistä lähtökohdista on sitten hyvä lähteä uutta päivää aloittamaan. Sitten muistat, että eilen päätit jättää osan töistä tekemättä ja siirtää ne huomiselle, koska eilen oli niin kuuma. Tänään on vielä kuumempi ja töitä kaksinkertainen määrä tehtävänä. Siitäpä se tuskanhiki pukkaa pintaan sen yöllisen jatkoksi ja ei muuta kuin liikkeelle....

Autossa on aina tunnelmaa..

Hyppäät autoosi, joka sentään on varustettuna ilmastointilaitteella. Ja sitä pitää pitää niin kylmällä, että varmasti et saa niskaa taipumaan työmaalle päästyäsi.

Ja sitten matkan aikana, joka minun kohdalla tarkoittaa 62 km, törmäät mitä erilisaimpiin imbesilleihin. En ole hyvä kuski, en ensinkään, mutta kyllä minua riepoo ne alinoputta ajavat sarvijaakot, jotka eivät varmasti koskaan saa mittarinneulaa kohoamaan edes lähelle rajoitusnopeutta.

Itse ajan kovaa, liian kovaa,mutta pidän sitä parempana, kuin alinopeutta. Yritän olla vaarantamatta muiden turvallisuutta kuitenkin....

Ja sitten ne muutamat "maanviljelijät" HUOM! vain muutamat, jotka perkeleet eivät vahingossakaan anna tietä, vaikka perässä olisi kuinka pitkä jono ja jopa linja-autonpysäkin ohittavat sujuvasti!!!!

Sellaiset sadistit pitäisi laittaa oman puimurinsa jauhamiksi!!!!

Korostan edelleenkin sanaa muutamat, koska jatkuvasti törmään erittäin kohteliaisiin maatalouskoneiden käyttäjiin ja tiedän, että, jotta heidänkin hommansa hoituisivat, niin koneiden pitää liikkua... Iso kiitos heille!!!!

Lasistudio(sauna) on kuuma paikka juuri nyt...

Kun avaat Studion oven, niin kuuma höyry iskee naamallesi ja olo on kuin kotisaunan lauteilla.

Pakko pitää hetki vielä ovia kiinni ja avata ensin kaikki ikkunat ja laittaa tuulettimet päälle, ennen kuin sitten voi avata ovet myös vieraille. Ja hikeä pukkaa.

Kun sitten olet odottanut kaksi tuntia, että jäähdytysuuni on lämmin ja valmis vastaanottamaan uusia esineitä, olet vuodattanut niin monta litraa hikeä, että nestetasapainosi on täysin sekaisin. Siinä sekavuustilassa yrität rykäistä muutaman myytäväksi kelpaavan veistoksen ja kuulla ihmisiltä sellaista yllättävää informaatiota, että Studion tuntuu kuumalta työpaikalta??? Ihan niinkuin en sitä itse tietäisi???

Kotiin keppanakaupan kautta...

Kun sitten olet päiväsi päättänyt??? ja aloittanut unen rajamailla tapahtuman hortoilun autolla kohti kotia, niin kyllä suu tuntuu kuivalta kuin föönattu hiekkapaperi.

Ja kun ensimmäisen kaupan valot näkyvät, niin ei muuta kuin kylmäkaapille ja sieltä olutpäkki mukaan kaikkien dieettieni uhallakin (Onneksi olen kehittänyt myös olutdieetin) ja kotio päästyäni sohvalle ja kylmä olut huulille ja nahkasohvalla pieni horros ja sitten yöpuulle, josta tämä oravanpyörä saa uuden kierroksen pyöritettäväkseen....

12.06.2009

Juhannusjuhlista jaloin....

Nyt kun juhannukseen on aikaa enää pieni tovi, on pakko alkaa tehdä juhannuksen muistilistaa:

Juomapuoli:

-Muista aloittaa alkoholivaraston tankkaus jo hyvissä ajoin. Juhannus on pian ovella ja ehdit vielä moneen kertaan juomaan varastosi ja mitäs sitten juhannuksena tehdään. Ilo ilman ilolientä on bitteriä!!!!

Juomista suosituslistan kärjessä ovat: Karjala olut kolmosena, kakkosvaihtoehto Sandels ja yllättäen uudelleen markkinoille tuotu Lahden sininen ihan ok. Lappalaista en enää kaljaksi nimeä sen uudistusprosessin jälkeen, koska maku on aivan kauhea.

Punaviiniä pitää olla ja hyvää saa edullisestikin. Chileläinen Cono Sur halvimmillaankin on juotavaa.

Kuohuviini eli Spumante. On kiva Jussin kunniaksi kuoharit kilistää. Astin makea kuohari Italiasta on suurenmoista!!!!

Väkeviä en isommin tänä Juhannuksena suosi, mutta pakollisena yksityiskohtana on vanha kunnon Kossu!!!

- Lihaosasto:

Makkaraa pitää olla, huolimatta kohonneista koletroliarvoista, verenpaineesta puhumattakaa.

Lidlistä löytyy hyvä ja edullinen makkara, Kartanon valmistama. Oikein maukasta. Kanaa kannattaa myös varata ja miksei possun ulko- tai jopa sisäfilettä.

-Salaattipuoli:

Salaattia pitää olla myös. Ei siitä sen enempää...

Ei vaiska, hyvää ruokaisaa salaattia saa helposti itse tehtyä, jopa näillä Gourmet taidoilla, joita allekirjoittanut omaa. Pohjana esim. pastaa tai riisiä (miel. kokojyväriisiä) ja vaikka tonnikalaa, siihen sekaan vähän tomaattia (kirsikkatomaatti yes!), kurkkua, salaatinlehtiä tai rucolaa. Oliiveja paprikatätteisiä vihreitä ja sipulia. Pienenä lisänä vihreitä kivettömiä viinirypäleitä ja kuulkaa sitähän söisi vaikka kuinka!!! itse tässä olutdieetin eri versioita kokeilleena, voin suositella lämpimästi moista!!!

Näillä eväillä pärjää jo mukavasti ja jos haluaa punaviinin kanssa naatiskella, niin voi hankkia viinirypäleitä, homejuustoa,valkohomejuustoa, muita vahvoja juustomakuja ja kermajuustoa Oltermanni käy loistavasti.

päärynää voi myös mukaan ottaa....

-Vaatetus:

Koska Juhannus on aina kaikkea muuta kuin mitä siltä kelin puolesta odottaa saattaa, suosittelen erilaisia asukokonaisuuksia aina toppatakista uimahousuihin.

Itse en kyllä koskaan Juhannuksena käytä uimahousuja, jos vain uintimahdollisuus avautuu, koska kyllä se kokonaisvaltainen pulahtaminen supisuomalaiseen järviveteen edellyttää totaalista alastomuutta....

- Juhlintapaikka:

Kyllä Juhannus päästä järvenrantaan viettämään. Mökki on tietysti aivan must, mutta kaikki huomioidaan. Ei mökin tarvitse olla mitenkään ihmeellisesti varusteltu, mutta varustusta k

löytyy, ei sitä tarvi Juhannuksen takia myöskään purkamaan alkaa...

Juhlintaseura:

Juhannuksen voi juhlia kolmessa erilaisessa porukassa, jotka tässä olen tärkeysjärjestykseen laittanut:

- Perheen ja kaveriperheiden kanssa on tietysti loistavin vaihtoehto. Jos ukon tai akan naama alkaa tympiä, voi kavereiden kanssa mennä saunaa ja istua saunan terassilla ja jopa taas omakin puoliso tuntuu hyvältä

- Perheen kanssa. Tämä rauhallisempi Juhannuksen viettotapa on myös suositeltava. Kannattaa jättää kotiin kaikki ne vuoden aikana pinnan alle kytemään jääneet asiat ja myös torrakat ynnämuut tappovälineet, jos on taipumusta käyttää rähinäviinaa...

-Kavereiden kanssa. Tämä vaihtoehto on hyvä, jos ei ole perhettä. Jos on ja lähdet kavereiden kanssa, voi olla, että palatessasi ei ole....

Harrastukset:

Koska viinanjuonti, makkaransyönti , saunominen ja paskanpuhuminen vievät niin suuren osan Juhannuksesta, kannattaa harrastuksia välttää. Toki voi tehdä sellaisen yllätystestin ja hypätä suoraan saunasta, laiturilta pää edellä vähän tuntemattomaan veteen. Tästä rankasta

urheilumuodosta voidaan sitten ennen urheilusuoritusta lyödä kavereiden kanssa vetoja jopa kovista summista!!!

Eli nouseeko pintaan vai sukeltaako kiveen vai saako sydärin kesken uinnin ja pystyykö kännissä uimaan vastarantaan, jonne matkaa on vain 500 m vai käykö niin onnellisesti, että sankari palaa rantaan täysissä sielun ja ruumiin voimissa ja ei muuta kuin sama rumba uudestaan!!

Mielentila:

- Koska Juhannus on kerran vuodessa, pitänee totuttautua siihen ajatukseen, että kännit on vedettävä. ja kunno kännit. Tähän ajatukseen voi valmentautumalla jo etukäteen kevyitä harjoituksia tehden. Voi suunnitella koko juomajärjestyksen etukäteen tai varioida sitä tilanteen vaatimalla tavalla. Sammumispaikkakin olisi hyvä valmiiksi katsoa, jos sattuu olmaan hyttysten suosimaan aluetta..

Iloinen avoin mieli on tarpeen. Liikenteessä jo menomatkalla alkaa käämit palamaan,koska juhannusliikenne on täynnä törppöjä ja koska vain sinä itse tunnut ajavan oikein tuona kyseisenä päivänä.

Aiemmin mainitut patoutumat pitää jättää kotiin tai pyrkiä hyvissä ajoin ennen Juhannusta ne purkaa vaimon kanssa.

Tässä on se vaara, että jos purku onnistuu hyvin voi olla , että vaimo ei ole innostunut enää lähtemään kanssasi minnekään....

Näillä ohjeilla ei Juhannus voi mennä pieleen......

Tai ainakin ei se mene ihan päin seiniä...

Tai ainakin sitten riittää Juhannuksen jälkeen puhumista...

tai voihan sitä sitten ensi Juhannuksen viettää onnellisesti!!

11.06.2009

Jo joutui armas aika....

Rakkaat lukijani, minun on ihan pakko sanoa, että tulkaa katsomaan Fiskarsia, nyt kun kesä alkaa olla vihreimmillään. Jos mikään asia luonnossa teitä ei kiinnosta, niin tämän vehreässä maisemassa samoilu varmasti antaa jotain sellaista, jota ei muuten sielu voi tavoittaa...

Vaikka tämä aamu on hieman pilvinen ja sadettakin on odotettavissa, niin joku kumma tässä paikassa minua viehättää.

Samalla tietysti on mahdollisuus nähdä yksi maailman ihmeistä eli lasipaja luonnohelmassa.. hä-hää!

Suomipoika sai kyytiä...

Eilen oli murheellisat katsottavaa jalkapallon MM-karsintapeli Suomi-Venäjä. Ihailla toki sopi Venäjän peliä, mutta siihen se sitten jäikin. Suomi oli altavastaaja ja kun tuolla tasolla pitäisi maali tehdä aina, kun vain vähänkään paikkaa tulee eteen, niin näin siinä kävi.

Plussiakin löytyy:

- Moisanderin peli toisella jaksolla loistavaa, Valmentajan mukaan kokematon pelaaja, joten ei voi laittaa avaukseen.

Kokematon Hollannin mestari juu ja mikä pelisilmä!!!!

Van Gaal kun lähti Muncheniä valmentamaan, niin epäilen, että Moisander menee perässä!!!

Miinukset:

- Forssell pelaa laiskasti ja ei vaivaudu menemään syöttöjä vastaan. Pallon pitää tulla jalkaan ja mielellään pitäisi antaa hänen rauhassa pistää pallo maaliin. Sen hän osaa,mutta nyt on sen varran hidas liikeissään, että ei saa mitään aikaiseksi.

Ehdotus:

- miksi ihmeessä ei voi laittaa nuoris kärkimiehiä suoraan miesten maajoukkueeseen (Pukki ja co)

Esim. Englannin Rooney pelasi jo 18 v miesten maajoukkueessa ja on ihan hyvin siellä pärjännyt,

Muitten maitten joukkueista löytyy vastaavia esimerkkejä..

Miksi ei?? Kyllä minusta, jos Forsselin peli ei kulje, pitäisi antaa muilla mahdollisuuksia. Eilen 2-0 TILANTEESSA OLISI VIIMEISTÄÄN PITÄNYT KÄRKEÄ VAIHTAA!!!!

10.06.2009

Pretty things, tehdään kauniita asioita...

Kuulin tuossa joku viikko aikaa puhelinlangoilla jonkun pyytävän Pretty Thingsin biisiä. Biisi oli ihan kohtuulllinen ja bändi jäi mieleen. Yritin muistella sitä nuoruudestani, mutta jo 8 tunnin tiukan aivoselvityksen jälkeen totesin homman turhaksi. Nyt sitten yllättäen äkkäsin heidän best of kokoelman Anttilan levyhyllystä ja kun hintakin oli sopiva (2,90 eur), päätin jatkaa tutkimustyötäni. Ja toden totta, kokoelma oli parempi kuin radiosta kuulemani biisi ja jollakin kivalla tavalla toi mieleeni ne seitkyt-luvun nuoruusvuodet, jolloin tuli kaikkea hullua tehtyä..Nykyisin se jää vain ajatuksen tasolle useimmiten, mutta ajatukset ovatkin sitä oudompia.... hä-häää!!

09.06.2009

Zorbaksen jalanjäljillä...

Teinpä sellaisen yllättävän tempun, että tulin pitäneeksi heti kesäkuun alkuun viikon loman.

Ja kun lomalle lähden, sen täytyy tapahtua Suomen rajojen ulkopuolella!!!

Nyt on kreetan tilanne kartoitettu kuudentoista vuoden tauon jälkeen. Kreikkalainen elämäntyyli viehättää edelleen kovasti kiireettömyydellään. Jospa olenkin edellisessä elämässäni ollut aito Zeus tai jotain vähän rahvaanomaisempaa edes....

Aurinko porotti kuumana päivästä toiseen ja liki jokaiseen aamuun tuli ynnättyä juoksulenkki meren rannalla. Voitte kuvitella, miten homma toimii, kun yhdistetään reilu sata kiloa raavasta lihaa ja pehmeä hiekkaranta...

Sen jälkeen asfaltilla juoksu on lasten leikkiä!!!!

Olen myös huomannut, että iso nenäni on saattanut on ehkä perimää tuolta jumaluuskaudelta???

Jussi on tulossa, mutta tuleeko Jussi???

Tähän mahottoman vaikeaan kysymykseen ei liene järjellistä vastausta olemassakaan, mutta silti Jussia innolla odotamme. Juhannuksen tienoo on ollut aina minulle lyhyen tauon paikka puhallushommista ja sitä se varmasti tekee tänäkin vuonna. Perhana, kun joskus löytäisi aattoyönä senpellon, missä ne kaunokaiset vilistelevät ilman rihman kiertämää...

Täytynee kokeilla onneaan....

 

Heinäkuu 2009

20.7.2009

Uniikkiviikosta ei päivääkään..

Uniikki-viikko Humppilassa on takanapäin ja täytyy todeta, että kiva oli Uniikki-ihmisten kanssa hääriä.

Meillä kun ei ollut aiempaa kokemusta aiheesta, on vaikea vetää mitään tiukkoja johtopäätöksiä, mutta ihmisiä kävi kiitettävästi ja tuntui, että informaatio oli mennyt perille.

No, ensi vuonna sitten uudelleen ja kukapa tietää, vaikkapa Fiskarsiinkin saataisiin jonkinlainen tapahtuma....

17.07.2009

Grazy days, grazy days, I´m coming..

Nyt on sitten tullut sellainen hetki elämässä, että vanha kunnon Hurriganes on sopivan korvaan yllättävän hyvin.

Itse roadrunnerin aikoihin pikkunöösinä olin kova Hurriganes-fani, mutta aika pian se taika haihtui silloin.

Veljeni on kyllä orkesteria kyllä kuunnellut ja diggaillut.

Kun en koskaan aikoinani tullut ostaneeksi Grazy days- levyä, niin nyt päätin sen hankkia. Lisäkiihokkeena se tosiasia, että tulin lukeneeksi Hurriganes kirjan, jonka nimeä en nyt muista, mutta elämänkerta kuitenkin..

Yllätys oli suuri, kun huomasin, kuinka raikkaalta levy kuulosti. Muistelin, että silloin olin salaa muutamista biiseistä tykännyt, mutta kun Albertin lähdön mukana oli silloin mielstäni yhtyeen taru lopussa, enkä sen koommin bändiä hirveästi seurannut.

Pointsit Ile "Rock" Kalliolle...

Joo, täytyy sanoa, etten yhtään ihmettele, että Ganesin suosio oli korkealla myös Ruotsissa ja jatkui kai vielä kiivaampana Ilen astuessa puikkoihin.

Ilen osuus Grazy dayllä on erittäin jykevä ja riittävän yksinkertainen. Biisit ovat kerrassaan mainioita ja pidänkin, sanokaa, mitä sanotte, tätä levyä yhtyeen parhaana.!!!!

Roadrunner on klassikko, eikä mikään siltä sitä viittaa vie, mutta näin on marjat!!!!

Ostin tuossa hurmoksessa sitten Tsugu Way levyn ja ei sekään huono ole. Vielä täytyisi jostain saada Hot Wheels ja jos jostain onnistuisin löytämään tämän "Kuumat Kundit"

elokuvan, niin olisin onnellinen mies.

Kyselin kyseistä teosta mm Anttilasta ja täytyy sanoa, että kun tuo nimi on aika karsea, niin tunsin jotenkin itseni vaivautuneeksi, kysellessäni Kuumat Kundit DVD:tä myyjiltä. Oli vähän sellainen Gay-fiilis, vaikka kyse oliskin vain Hurriganes tuotannosta...

Kirja kertoi, että elokuvassa on paljon livematskua keikoilta ja olisi hauska nähdä bändin senaikainen huippukunto...

Siis Ile, syvä kumarrus sinulle 34 vuoden jälkeen.

En ihmettele, että et ole lähtenyt uudelleen Remun ja co:n kanssa Hurriganesia uudelleen lämmittämään enään.

Olisihan se kyllä hieno ajatus, että vielä kerran Ile, Remu ja Cissen poika ehkä vielä lauteilla...

02.07.2009

Heinäkuussa heinänuhassa heinäkasassa heinin kanssa....

Riemukseni huomasin, että niin se vaan on kesäkuu vaihtunut heinäkuuksi ja meno sen kun paranee.

Heinäkuussa on tarkoitus kokoontua vanhan ränttä-tänttä yhtyeemme kanssa ensi kerran 24 vuoteen. Tai mitä siitä on jäljellä enää, kirkkomaa on kutsunut taivaalliseen orkesteriinsa jo meiltäkin.

Ei meillä suinkaan ole tarkoitus soittamaan ruveta, kunhan nyt lyömme vuosien turruttamat päämme yhteen ja vietämme ikimuistoisen illan Airistojen aalloilla, suuren paatin kannella.

Mutta kuka tietää, ehkä siinä saa jälleen yksi comeback alkunsa......

 

Elokuu 2009

17.08.2009

 

Vanhurskaus tulee yllättäen yksin ja täysin pyytämättä...

Niin se vaan tulla tupsahti 30-vuotinen ura täyteen.

Tästä voidaan päätellä ainakin se, että ei tekijä enää kovin nuori voi olla, vaikkakin mieleltään mukula onkin...

Moisen juhlavuoden kunniaksi suunnittelen sarjan(sarjoja), joita koristaa sitten tuo merkki vuoden tunnus.

Luvassa lähiaikoina....

 

Syyskuu 2009



 

18.09.2009 Suoraan hanurista...

Suoraan hanurista...

Musiikki on ihmiselle tärkeä asia, jopa niille, jotka musiikista eivät pidä. Eivät sitten minkäänlaisesta musiikista.

Musiikki on heille tärkeä asia siksi, että pyrkivät saavuttamaan mielenrauhan sillä, että pysyvät kaikenlaisesta musiikista erossa.

Minulle musiikki n ollut ja varmasti tulee olemaankin yksi olennaisista elementeistä, joita päivän mittaan tarvitsen.

Joku tässä kohdassa älähtää, että eihän tuo nuija tajua elämänarvoista mitää! Joo joo, kyllä niitä on paljon tärkeämpiäkin asioita, mutta tämä oli nyt vain sellainen asia, josta halusin puhua...

Musiikki kuuluu päiviimme tahdomme tai emme.

Usein sinut herätetään oman suosikkibiisisi tahdissa, koska kännykät ovat vissiin melko totaalisesti korvanneet herätyskellot herättimenä.

Ja kuka johonkin viiltävän piipityksen ääneen haluaisi herätä.

Lähdet autolla töihin ja laitat radion tai soittimen päälle ja kuuntelet musiikkia.

Töissä radio tai soitin päälle ja mieluiten kanava jossa musiikkia paljon soitetaan.

Musiikin tahdissa palaat kotiin.

Jos olet hyvällä tuulella, hyräilet musiikkia, jos olet pahalla tuulella, heavyt sävelet valtaavat mielesi.

Menet kuntosalille tai jumppaan, niin musiikin rytmissä sielläkin homma toimii.

Vielä kumppaniasi rakastaessasi, sinulla on kiihtyvä rytmi päällä, jolla pääset taivaisiin.

Kun sinua maahan pannaan, niin taas soi musiikki.

Siitä ei pääse eroon, eikä ole tarkoituskaan....

 

Ei hevillä taivaaseen eikä humpalla helvettiin...

Olen pannut merkille, että virsien ja monasti heavy kappaleiden sävelkulut liippaavat toisiaan.

Raskaat urkusoundit kuulet kirkossa, mutta esim. vaikka Deep Purplen levyillä, John Lord soittaa hyvin kirkollisia osioitaan..Kuunnelkaapa...

Big Brother varkaissa...

Television suosittu reality sarja on kauniisti sanottuna lainannut suoraan BB-logon studiomme tuotemerkistä.

Ilmeisen hyvä on ollut, kun heillekin kelpasi...

Oman logon aikoinaan muokkasin Rolls Roycen ja pennin kolikon kääntöpuolen kuvioista, joista se sai lopullisen muotonsa.

Mitä mieltä olette???

 

Kirjoita kommentti


14.09.2009

Syyskuu näyttää kauniin puolensa...

Jos jotain voi toivoa, niin juuri tälläisia syyskuun päiviä sitä ihminen kaipaa. Voiko kauniimia päiviä enää ollakaan.

Luonto pikkuhiljaa ruskaan pukeutuu ja lämpömittari ylläpitää mielialaa korkealla, toisin kuin sateisena pimeänä syyspäivänä asianlaita voisi olla.

Lasinteko maittaa, vaikkakin vuosikausiin eka poskiontelontulehdus tekee puhallustyöstä kivuliasta ja väsyttävää. Mutta aurinko antaa voimaa ja tekee ihmeellisiä asioita ihmismielelle. Asiaa auttanee, että sain juuri myös kaupaksi uniikkityöni, mutta vaikuttaahan se aurinko asiakkaisiinkiin...

 

 

Kirjoita kommentti


02.09.2009

02.09.2009

Syksyn tullen sieniä kasvaa ja pieniä otetaan..

Niin se kesä meni ja jätti jälkeensä ammottavan aukon lämpimän ja auringon palvojille. Vielä se aurinko yrittää lempeästi lämmittää, mutta ei aikaakaan, kun loska lentää ja räntä sataa ,ainakin sataa ,päin naamaa, kun vastatuulessa tarvotaan. No ainahan sitä voi varata matkan jollekin hurrigaanien ahdistelemalle etelän lomakohteelle, jotta ei sitten tuntuisi liian oudolta se suomalaisen syksyn katoaminen.

Ruskaa on tullut maisteltua jo pojankloppina...

Ruska viinistähän tuossa otsikossa tietenkin puhuttiin, mutta tämä ei tietysti myöhemmin kuin 6o-luvulla syntyneille juurikaan aukene. Kyllä siitäkin aineesta humala saatiin ja millä hinnalla. Irvistellen tuli moista makeankarvasta viiniä kurkusta alas lotkautettua ja huomattavasti karvaammassa se silloin tällöin tuli kurkusta lotkautettua uloskin.

Kaikkea sitä ihminen tekeekin, jotta saisi mielentilansa heilahtamaan...

 

Historian ensimmäinen viikkokurssi..

Lasistudiolla Fiskarsissa tuli pidettyä ensimmäinen viikkokurssi elokuussa. Kaikki meni oikein mukavasti ja kurssilaisetklin sattuivat olemaan sieltä mukavemmasta päästä, joten tuntui loppuvan melkein kesken.

No nämä saanevat jatkoa tulevaisuudessa.

 

Kirjoita kommentti

Tuotteen "" arvostelut

Heips. Juu jatkoa saavat. Seuraa sivujamme. Sieltä löytyvät tulevat kurssipäivät.
Tarmo

 
nim.merk. innokas!!!

Hei!
Nuo lasinpuhalluskurssit kuullostavat hyvältä. Onko viikkokursseja tulossa??

 

Lokakuu 2009

 

30.10.2009 Jonninjoutavaa maailmantuskan pohdiskelua...

Jonninjoutavaa maailmantuskan pohdiskelua...

Lokakuu lähenee loppuaan ja aurinko yrittää vielä ilahduttaa säteillään, jotka eivät enää lämmitä kuin mieltä.

Pakkaset tuloo, sano pohjalaane. Ja niinhän se tekee.

Pikkuhiljaa saamme ensimmäisen lumivaipan maahan, joka kuitenkin jäänee hetken herkuksi ja sitten sohjoisilla keleillä saamme surkutella olemisen sietämätöntä raskautta....

Sikainfluenssan näkee jo naamasta..

Aamulla, kun peilistä ei enää yrittänytkään tavoitella eilistä, huomasi jo oireita tuon sikainfluenssan. Pärstäpahanen muistutti etäisesti tuota geenipuolella muutenkin lähellä olevaa otusta ja oiveista hulimatta saparo ei ollut kasvanut sitten viime näkemän..

Katselin eilen A-studiota?, jossa sika-asiaa käsiteltiin.

Olin aivan innoissani, kun paikalle oli saatu Antti Heikkilä, tuo lääkäri, joka yleensä sanoo asiat niikuin ne on, eikä niin kuin ne halutaan olevan.. Antti sanoi sanottavansa ja vaikutti hieman väsyneeltä koko aiheeseen.

Kovempaa tekstiä hän päästeli Radio Rockin haastattelussa jokin aika sitten ja siksi odotusarvot olivat kovat. Mutta hyvä kun puhui!

Itse olen sitä ikäluokkaa, että kukaan ei ole tyrkyttänyt rokotetta ja en tiedä milloin se edes on ajankohtaista.

Lapsilleni koulusta tuli viesti, jossa rokotukseen kysyttiin lupaa. Hulluinta tässä on se, että nyt lupa annettiin toiselle ja toiselle ei, tämä heidän oman tahtonsa mukaan.

Mutta kun itse auktoriteettina ja vanhempana en osaa sanoa kumpi on parempi.

En millään muotoa haluaisi itselleni enkä perheelleni virusta, mutta jos se on tullakseen, onko rokotus sitten parempi vaihtoehto.

No, omalta kohdaltani olen päättänyt jättää rokotuksen ottamatta, ennen kuin siitä tulee lisää selvyyttä sen puolesta ja vastaan.

Jos sikainfluenssa minusta hengen riistää, niin sitten saan vain syytää itseäni, mutta johan tässä sitten joutaakin lähtemään, jos homma on noin pienestä kiinni......

 

Kirjoita kommentti


02.10.2009 Huh-Huh sano Nalle Puh..

Huh-Huh sano Nalle Puh..

Niin se vain on vuosi taittunut loppupuolelleen. Lokakuu alkanut ja kelit kylmenevät. Mutta ah, aurinkoinen paistaa.

Ymmärrän, että juuri näin kauniina päivänä edes Matti Vanhaselle ei tule mieleen erota....

Tuntuu, että keskusta poliitikot ovat vielä kovanahkaisempia kuin muiden puolueiden ja nekin kun ovat melko parkkiintuneita.

Muistan iäti, kun Professori Tarkka??(Suomi???) tai mikä hänen nimensä nyt oli, esiintyi telkussa vähän niinkuin syyttäjän roolissa Paavo Väyrystä vastaan, koskien Vladimirov kirjeitä. Ei siinä kauan nokka tuhissut, kun asia oli kääntynyt täysin päälaelleen. Eli Paavo-poika kävi päälle kuin yleinen syyttäjä ja professori-parka oli aivan altavastaajana. Ja kun aihe oli niin päivänselvä, että siitä ei pitänyt pystyä luikertelemaan ulos.

Mutta niin vain Paavo teki ja vaikka en hänen henkilöhahmostaan ole koskaan pitänyt, jotenkin kuitenkin sen jälkeen olen kunnioittanut tämän veteraanipoliitikon hahmoa...

 

Kirjoita kommentti


Marraskuu 2009

 

06.11.2009 Punainen on Joulun väri...

Politiikkaa huonosti tuntevana, mutta sitä silti seuraavana, olen pannut seuraavanlaista merkille.

Demarit ovat selvästi piristyneet ja huomionarvoisinta on se, että he ovat lopettaneet turhan räksytyksen ja alkaneet tehdä sitä, mitä parhaiten osaavat eli hyvää politiikkaa.

Tämä on hyvä merkki tulevia vaaleja ajatellen, koska politiikan piirissä pitää olla veristä kilpailua, jotta kukaan ei tuudittautuisi valta-asemaansa liian helposti.

Katoavaista on maallinen mammona jne....

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Suomi tarvitsee vahvan vasemmisto?puolueen tasapainottamaan suomalaista elämänrytmiä ja myös pitämään vähempiosaisten asioita esillä.

Nyt Juttakin kiiltää keulakuvana niin, kuin olisin hänen aina halunnut tekevän. Näyttävä nainen kerrassaan....

Perussuomalaisuuden menestykseen en usko, koska vain Timo Soini esiintyy edukseen, jos hänkin minusta alkaa olla hieman turhan pehmeä, ollakseen jotain todella vaihtoehtoa...

Vasemmistoliitto on murroksessa ja toivon mukaan nuorien voimien esiintulo saisi pitkällisen hiipumisen katkeamaan...

Hallituspuolueiden suunnalta nyt kaipaisi kunnollista työntekoa, eikä pelkästään iänikuisia vääntelyjä Matti Vanhasen toilailuista tai asemasta. Onko näin, että kukaan ei uskalla Matin varpaille astua, pelätessään poliittisen uran ollessa ohi, moiseen ryhtyessään. Ei se Matti mikään Kekkonen sentään vielä ole....

Sauli Niinistölle isot plussat, eikä vähiten kansannedustajien eläkekeskustelun avaamisesta ja oikeilla argumenteilla...

 

Suomalainen lasitaide on pysähtyneisyyden tilassa..

Suomalaiselle lasitaiteelle kuuluu mielstäni huonoa. ei mitään uutta ihmeellistä ole tullut, eikä taida olla tulossakaan. Tuntuu tietysti huvittavalta kommentoida asiaa näin ollakseen itse osa tuota pysähtyneisyyttä.

Siispä tartun härkää sarvista ja aloita omalta osaltani tekemään asialle jotain. Ideoita on paljon ja osa niin suurisuuntaisia, etten tiedä pystynkö niitä edes toteuttamaan, ilman apurahoja, mutta niitähän saa vaan kavereiden kaverit, joten ei niistä taida olla apua, siitäkin huolimatta, että 30 vuotta olen tavalla tai toisella ollut tekemisissä suomalaisen taidelasin tekijänä, kehittäjänä ja luojana. Ja siinä sivussa niittänyt kannuksia myös Italian lasimaailmassa...

 

Kirjoita kommentti


04.11.2009 On taas se aika vuodesta...

Tuntuu hassulta,ihan kuin vasta eilen olisin samalaisen otsikon raapustanut. Mutta ei, kyllä siitä jo vuosi on kulunut.

Mitä vanhemmaksi ehdin, sen nopeammin aika kuluu. Fraasi, jota varmaan kukaan ei ole kuullut aiemmin D: ...

Se on vain niin ja siihen on mukauduttava.

Itse lähenen viittäkymppiä ja se asettaa elämänarvoja koko ajan uuteen uskoon. Ei sen puoleen, se ikuinen pikkupoika kyllä tulee sisälläni asustelemaan hamaan loppuun, joka toivottavasti on nopea ja kivuton, mutta ah, vielä niin kaukana????

 

Kirjoita kommentti


Joulukuu 2009

 

30.12.2009 Viimeisiä viedään, sano isäntä, kun housunnapeilla maksaa yritti...

Suuri paukkujuhla alkamassa...

Ja tapahtui niinä päivinä, että vuodenvaihtuminen oli jo ovella. Eli ei tässä enää ihmeitä tehdä, ennen vuotta 2010 ainakaan. ja tuskin silloinkaan, jos ihmeillä, oikeita ihmeitä ajatellaan.

Jouluun on taas tasan pitkä matka ja joulupukki on yhtä dementoitunut kuin aina ennenkin.

Pikku Tommi 5 v. pääsi pukin syliin marketissa ja kyseli kuulumisia ja lahjatoiveita, jotka Tommi varsin tomerasti hänelle kertoi. No, kävipä niin, että Tommi, äitinsä kanssa sattui toiseen markettiin ja eikös sielläkin vain ollut taas pukki odottelemassa. Niinpä kun pukin kanssa pääsi juttusille ja kun pukki tavoilleen uskollisena taas jälleen kerran kysäisi lahjatoiveita, niin Tommipa siihen: "Taitais olla parempi, että laittaisit nää jutut paperille!"

Oli vissiin huolissaan pukin muistiongelmista...

No kohta raketit räiskyy ja uusi vuosi tekee tuloaan ja ihmiset ovat valmiita pettämään itseään jos mahdollisesti muitakin, tekemällä uuden vuoden lupauksia, joita sitten kiihtyvällä vauhdilla rikotaan, heti alkuvuodesta lukien...

Ajattelin itsekin paukut ottaa...

Nyt kun tuo vuodenvaihtuminen sitten tapahtuu, ajattelin itsekin paukut ottaa, mutta ainakin ensisijaisesti sisäisesti.

ja juomahan on kuplivaa.

Italialainen Spumante (lue kuohuviini) Asti (Dolce), jota meidänkin alkoista saa, on sitten vimosen päälle hyvää juomaa. Sitä kun lasillisen tai toisen kulauttaa vuoden päätteeksi, niin johan on kiva aloittaa uusi vuosi ja uudet kujeet.

 

28.12.2009 Oi jospa meillä olis Joulnjälkeinen elämä ainainen...

Phuket- Helsinki All day long....

Oli se vaan ihmeellistä, miten tuo loma virkistää(väsyttää) mieltä ja miestä. Tätä kirjoittaessani klo on 6.50 ja on tullut jo tovi oltua ylhäällä.

Harvoin on ollut paikat näin auki, kuin nyt, mutta siitä kiitos hienolle thai hieronta kulttuurille. Minä, joka en kuuna päivänä ole suostunut menemään hierontaan ja kun olen ollut aina rautakangesta seuraava, kun mitataan kehon notkeutta, niin oli suuri askel antautua tämän palvelun hoteisiin.

Nuo pienen pienet tytöt vahvoine sormineen pistivät ison äijän lihakset pehmeiksi joka kerta. Ja joka kerta erilainen tapa hieroa, mutta aina yhtä rentouttava. Ennen matkaa parturilla käydessäni, hän kertoi miehensä kanssa olleen joka päivä hieronnassa ja kertoipa jopa miehensä aloittaneen kuorsauksen hieronnan lomassa.

Myöntää täytyy, että itsekin torkahdin silloin tällöin toimituksien aikana. Suosittelen lämpimästi!!!

Viimeinen hieronta Jouluaattoaamuna oli sitten se hurjin mahdollinen. Oli kerrassaan vahva nainen ja pisti meikäläisen sellaiseen solmuun, että oksat pois.

Ja täytyy sanoa, että koko tunnin hieronnan aikana sattui koko ajan niin helevetisti, mutta en uskaltanut mitään sanoa. Ajajttelin, että kyllä hän asiansa osaa. Ja ihme kyllä, hieronnan jälkeen, kroppa oli kuin uudesti syntynyt,eikä mihinkään sattunut.

No niinpä kotimatkakin sujui ilman suurempia kiputiloja.

Lentokentälle lähdimme klo 00,30 Suomen aikaa ja perillä Helsingissä olimme klo 17 maissa, että kyllä matkustella sai...

Helsinki-Vantaa Here we came..

Johan se tuntui kylmä ilmavirta, kun koneesta putkeen, kohti terminaalia, asteltiin. Itse asiassa se oli hieno tunne, koska koneessa kuitenkin koko päivä samoissa vetimissä ja pieni hiki pinnassa koko ajan..

Niinpä tuo raikastava pakkasilma otti suoran yhteyden kehon sopukoihin, jotka vielä olivat Thaimaan ajassa.

Se oli kelpo herätys taas siihen, mitä odotettavissa oli, vaikka se ei ollutkaan odotettua.. Nimittäin, ei ensimmäisenä tullut mieleen, että Suomessa olisi kahden viikon pakkasjakso ja lunta maassa myös etelässä.

No, " valkoinen Joulu" on kai aina kaikkien odotus, vaikka se ei viime aikoina ole ollutkaan itseselvyys, kuten "Manulle illallinen."

Suomi rakkaani, anna anteeksi, jos sinua joskus suomin...

Pakkasukko on muutakin kuin Tarmo Maaronen jääpuikkona lentoaseman pihalla...

Tuo Venäjän Joulupukin fyysinen olotila tuli hyvin esille, kun lentoaseman pihalla seisoin, kuin lumiukko asennossa ja yritin saada päivettyneitä ruuminosia ahdettua, ah, niin ystävällisten ystäviemme autoon, jotka olivat vartavasten tulleet meitä hakemaan, välttääksemme sen kauhistuttavan tosiasian, että emme olleet varautuneet juurikaan, tähän tulevaan kylmyyteen, vaan olimme keväisen kevyesti varustautuneet..

Olipahan pitkä lause?? Olikohan se ihan äidinkielenoppien mukaan. Pitänee asiaa asiantuntijoilta kysyä, voidaksemme olla varmoja, ettei mitään asiavirheitä, eikä muitakaan asiaankuulumattomuuksia, esiinntyisi, enempää kuin on suotavaa, kirjoituksissani, joissa yleensä esiintyy vaikka mitä, vaikka niiden tarkoitus, on vain herätellä, huomioida, tarinoida tai kyseenalaistaa asioita meistä, teistä tai muista, jotta voisimme siten analysoida elämäämme helpommin(vaikeammin) ja voisimme jatkaa sitä, tuntien olevamme parempia ihmisiä, tai ainakin luettuamme tämän, tuntea se ajatuksien pako, joka joskus kirjoituksen muodonkin saa....

Ja taas se tuli. Voiko tuo enää olla lause???

Tapaninpäivä, lomasta vain häivä....

Tapaninpäivän aamuna sitten alkoi se mitä oli odotettu ja pelätty. Eli työmaa kutsui poikaansa...

Tapaninpäivä, jolloin tänä vuonna tuli kuluneeksi 76 vuotta äitivainajani syntymästä, esitti sen talvisen pyrynäytelmänsä, niin hyvin kuin se vain osasi.

Oli jotenkin epätodellinen olotila ajella kohti Fiskarsia, kun lumi pöllysi ja maisema oli niin totaalisesti vaihtunut Thaimaan lämmöstä, Suomen kylmyyteen.

Mutta aikaeron sekoittama poltsini oli siitä vain hyvillään.

Harvoin sitä aamulla klo 4.30 on tuntenut itseään niin virkeäksi kuin tuona aamuna...

Harvoin on muuten lasipajakin ollut yhtä kylmä kuin tuona aamuna. Päätökseni sammuttaa lasiuuni oli oikea, mutta mutta uudelleenlämmitys on niin hidas, että kylmissäni siellä aamupäivän vietin.

Palovammoista ei päivääkään..

Kun nyt sitten sunnuntaina päätin aloittaa oikeat työt, niin ei muuta kuin pulkka kohti Fiskarsia ja menoksi.

Kun nyt sitten Thaimaassa onnistuin olemaan polttamatta isommin ihoani, niin ensimmäinen työpäivä toi sen, minkä se liki joka päivä tuo tullessaan eli palohaavan.

Tuhatasteinen lasiaihio putosi kädelle ja kun käteni iho kestää vain 843 asteisen kuumuuden, niin palovamma oli selviö.

Tämä muistuttaa minua siitä, että kun lasinpuhallusluokalleni Italiassa avajaispuheessa kerroin, että teidän pitää oppia nauttimaan siitä, kun kädet palaa, tullaksenne hyviksi mestareiksi..

Hehän katsoivat minua silloin kuin mitäkin kummajaista ja katsovat varmaan edelleenkin...

Nauttiminen on ehkä tässä yhteydessä hieman liian vahva ilmaus, mutta jotain sinne päin kuitenkin...hä-hää...

Näin se päivä meni kirvistellessä, ja tulostakin syntyi kovin vähän..

 

27.12.2009 Joulu on jo taas ovella, nimittäin takaovella!

Aasia on nähty, Joulu vietetty ja uutta vuotta odotellaan...

Niin siinä vain kävi, että Joulusta voi jo taas puhua menneessä aikamuodossa.

Itse tulin ottaneeksi normaalista poiketen lomanpoikasen juuri tuohon Joulunalukseen. Niinpä 10.12 lentokoneen nokka kohosi kohti Thaimaata. Lento oli tasan niin pitkä, kuin oli luvattu ja se meikäläiselle pitkäjalkaiselle oli tuskien taival. Oli pakko vaihtaa asentoa joka toinen sekuntti ja oli jaloiteltava, venyteltävä, vääntelehdittävä ja melkein kaikki muutkin vaihtoehdot tehtävä. Vain päällä seisominen jäi suorittamatta...

Olin aistivinani jotain tuttua...

Kun vihdoin viimein kone teki laskeutumisen suuntaisia siipiliikkeitä, oli matkanteko muuttunut jo melko raihnaiseksi.

Vaikka lentoemot yrittivät kaikilla sallituilla tavoin pitää meitä hyvänä, ei lentomatkustaminen edelleenkään kuulu suosikki harrastuksiini.

Koneesta ulostullessa olin aistivinani jotain tuttua..

Olo oli kuin osuuslasikaupan hoitajalla kesäkuumalla uunin ääressä häärätessä. Eli lievä saunafiilis iski, mutta pienen odottelutuokion jälkeen pääsimme nousemaan ilmastoituun bussiin, niin arvatkaa, avasinko ensimmäisen oluen tuossa vaiheessa. Arvasitte oikein, olutpurkki sihahti ja juoma holahti kurkusta alas kuin sharan autiomaahan..

Ja eikös otsanahka välittömästi, ilmastoinnista huolimatta, alkanut tehdä sille annettuia tehtävää suodattaa mallas orvaskeden läpi, Aasian kuumaan ilmanalaan...

Bussissa on aina tunnelmaa, turitibussissa sitä vasta onkin..

Ja niin sitten alkoi taivallus kohti lomakohdettamme Kata Beachia, joka sijaitsee Phuketin saaren länsirannalla, liki saaren etelkärjen tuntumassa. Lähellä oli nimeltään ei niin houkuttava beachi, nimeltään Kamala Beach. Ei siitä sen enempää...

Tunnin ajon jälkeen pääsimme liki ensimmäisinä purkautumaan autosta ja laukkupoika otti meidät hoiviinsa ja istutti golfkärryn näköiseen aparaattiin, joskin hieman pidempään malliin.

Niin alkoi herrasväki Maarosten lomamatka kaukana kotoa...

Paikka oli kuin unelma, sanoi hammaslääkäri...

Täytyy myöntää, että kun odotuksia ei ollut, niin yllätys oli sitäkin mieluisampi, kun apartementokseemme astuttiin.

Huoneisto hieno kuin mikä ja ihana ilmastointi tasasi sen lämpöeron, mikä sisä- ja ulkoilman välillä vallitsi.

Ei siellä olisi nukkua voinutkaan ilman ilmastointia.

Aamulla klo 9 oli jo 36 astetta plussaa varjossa.

Aikaerosta selvisi yllättävänkin nopesti, eikä tarvinnut turvautua vanhaan japanilaiseen suihkukonetaudin enneltaehkäisevään lääkitykseen, eli aamuvirtsan juontiin...

Ilmeisesti tämä japanilainen tapa ainakin saa ajatukset pois aikaerosta, joten siinä mielessä se saattaisi tepsiäkin, hä-hää...

Paikalliset asukkaat ovat sitten vaan niin helevetin mukavia...

Kyllä maailmalla viihtyy, jos matkailijoita aina kohdeltaisiin näin hyvin..Ihanat pienet thai naiset jaksoivat hymyillä ja miehet olivat vain muuten hyvin ystävällisiä. Jopa niin ystävällisiä, että jaksoivat nauraa, kun heitin heille melko puujalkavitsin tasoisia sutkautuksia päivästä toiseen...

Moista en ole aikaisemmin kokenut..

Loma sujui mukavasti, väriäkin tarttui pikkaisen pintaan ja tälläisenä punapikmenttisenä, en juurikaan ihoani kärväytellyt, vaikka aurinkorasvoja en juurikaan käyttänyt.

En pruukaa auringossa maata...

Meressä tuli uitua ja vähän takaraivossa nakutti pieni tsunamipeikko, mutta ei ranta missään vaiheessa osoittanut isompia vetäytymisen merkkejä.

My name is Bond....

Bond saarella tuli käytyä ja ihasteltua traktorin moottoreilla varustettuja pitkähäntä veneitä. Opas kertoi, että varmaankin muistatte vanhasta Bond-elokuvasta maisemia, muttakun matkaan oli päästy, olin jokaisessa vastaantulevassa saaressa havaitsevinani jotain tuttua.

No, kyllä se saari sitten loppujen lopuksi eteen tuli ja kyllä se tutulta tuntui....

Hieno retki kerrassaan, suosittelen..

Luostarissa munkki antoi siunauksensa ja apinoita siellä oli niin paljon, että ajattelin tilaisuuden tulleen, apinan selästä saamisellekin......

Kaikki hyvä loppuu aikanaan...

Niin kävi tällekin reissulle ja edessä oli jälleen tuo kuuluisa pitkä kotimatka...

Oli haikea heittää hyvästit tuolle ihastuttavalle paikalle!

 

 

01.12.2009 Kalenterin eka luukku on avattu...

Kalenterin eka luukku on avattu...

Nyt on joulukuun eka päivä ja on ehtinyt tapahtua yhtä ja toista. Tämän päivän olen pyhittänyt lasiuunin remontille ja sen vuoksi olen ahertanut uunin kimpussa ja kehitellyt uusia uuninkorjausmenetelmiä, jotka sitten käyttökuukausien myötä kertovat niiden onnistumisesta...

Mitä lasinpuhaltaja tekee,kun ei ole lasia.???

No, lasinpuhaltaja ottaa tietysti pullon suusta ja pitkään ottaakin. Tämä tarkoittaa sitä, että lasimestarin paras aika vuodesta on koittamassa. Kun Joulu lähestyy, alkaa meikäläisen hiljaisin vuodenaika, joka mahdolistaa pienen loman vieton.

Tänä vuonna olisi tarkoitus siirtyä maisemiin tyynen meren tuolla puolen. Tsunamin runtelemat rannat saavat tuta lasimestarin askeltaessa joutokäynnillä, rannan hiekan jalkapohjia kutitellessa ja silmän levätessä, kauniiden rantatyttöjen toimesta...

Oi jos Joulu meillä ois ikuinen...

Monasti olen tämän sanonut ja monasti tulen tämän toivottavasti vielä sanomaankin, että Joulu on minulle ollut aina henkilökohtaisesti se rauhan ja harmonian tyyssija, aika jolloin joutenolosta voi nauttia hyvillä mielin ja tavata sukulaisia (IHAN TOTTA!) ja muutenkin viettää aikaa perheen parissa ja kerätä voimia tulevia koitoksia varten.

Joulu on suloinen, Joulu on kultainen, Joulua jaksan viel odottaa, vaikka mittariin aivan liian paljon rapsahtaa..

Mitä vanhemmaksi tulen, sen herkemmäksi Joulun edessä muutun.

Tämä Joulu on erilainen, koska aattona aloitamme paluumatkan, mutta Joulupäivänä koti odottaa ja kokoonnutaan ystävien kera...

 

 
 
 
Checkout